Työperäiset sairaudet, rasitussairaudet ja ammattitaudit
Hius- ja kauneudenhoitoalalla työperäiset sairaudet ja ammattitaudit liittyvät etenkin altistumiseen kemiallisille tuotteille ja kosmeettisille valmisteille sekä märkätyölle. Työhön sisältyy suuri työperäisen käsi-ihottuman riski. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat alalla yleisiä. Työn terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamisessa on tärkeää korostaa ennakoinnin merkitystä: kun vaarat ja niiden aiheuttamat riskit tunnetaan, niiltä voidaan suojautua tai ne voidaan jopa poistaa.
Työympäristön ja työvälineiden on tärkeää olla turvallisia ja terveellisiä, samoin työmenetelmien ja työssä käytettävien tuotteiden ja valmisteiden. Henkilönsuojaimia käytetään työssä, jollei terveysvaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.
Ammattitauti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) on sairaus, joka pääasiallisesti johtuu työssä tapahtuneesta altistumisesta. Lainsäädännöllisesti (Työtapaturma- ja ammattitautilaki 459/2015) ammattitautina korvataan sairaus, joka todennäköisesti ja pääasiallisesti johtuu työn fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä.
Ammatti-ihotaudit
Hius- ja kauneudenhoitoalan töihin liittyy työperäisen käsi-ihottuman ja ammatti-ihotautien riski. Tavallisimpia ammatti-ihotauteja tällä alalla ovat allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma, jotka esiintyvät pitkäkestoisena ihottumana yleisimmin käsissä. Myös työperäinen kosketusnokkosihottuma on mahdollinen.
Allergisen kosketusihottuman keskeisimpiä aiheuttajia kampaajantyössä ovat parafenyleenidiamiini ja sen johdannaiset hiusväreissä, persulfaatit hiustenvaalennusaineissa ja kampaamotuotteiden sisältämät säilöntäaineet ja hajusteet. Kosmetologin työssä esiintyy samoja ihokosketusallergian aiheuttajia ja lisäksi rakennekynsi- ja ripsenliimaustyön aineissa olevia akrylaatteja.
Ärsytyskosketusihottuman tavallisimpiin syihin kuuluvat märkä työ ja pesu- ja puhdistusaineiden käsittely. Ärsytyskosketusihottumassa työn ihoa ärsyttävien tekijöiden toistuva vaikutus ihoon aiheuttaa ihon vaurioitumista, jonka seurauksena kehittyy ihottuma kyseiselle ihoalueelle, tavallisimmin käsiin. Allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma ovat molemmat ekseemoja eli pitkäkestoisia ihottumia, jotka ovat usein kutiavia ja hilseileviä ja voivat olla myös halkeilevia ja kivuliaita.
Kosketusnokkosihottuman tavallisimpia aiheuttajia kampaajantyössä ovat hiustenvaalennusaineiden persulfaatit. Välittömästä allergiasta johtuva allerginen kosketusnokkosihottuma on koholle nousevista paukamista koostuvaa kutiavaa ihottumaa, joka ilmaantuu aiheuttavan aineen ihokosketuskohtaan nopeasti, yleensä heti ihokosketuksen sattuessa ja painuu sitten nopeasti pois jälkiä jättämättä.
Pakkausmerkinnöissä korostetaan varoituksia, joita tulee noudattaa.
Hengitystiesairauksia
Tyypillisiä hengitystieoireita ovat nuha, yskä, hengenahdistus, hengityksen vinkuminen ja limaisuus. Hius- ja kauneudenhoitoalalla hiuspöly, erilaiset kampaamokemikaalit, sumutettavat hiusmuotoilutuotteet, hajusteet, ripsienpidennysliimat ja keinokynsimateriaalit voivat pahentaa hengitystieoireita. Jos hius- ja kauneudenhoitoalalla työskentelevä sairastaa astmaa, jonka oireet pahenevat säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta selvästi työssä, saattaa hän joutua muuttamaan työtehtäviään tai jopa vaihtamaan ammattia.
Ammattiastmalla tarkoitetaan Suomessa astmaa, jonka todennäköinen ja pääasiallinen aiheuttaja on työympäristössä esiintyvä tietty sisään hengitettävä aine eli altiste. Ammattiastmoja todetaan yhteensä noin 80 vuodessa ja niistä valtaosa kehittyy työntekijän herkistyessä työssä käytettävälle aineelle. Hius- ja kauneudenhoitoalan työntekijöillä todetaan vuosittain yleensä 2-4 ammattiastmaa. Kampaajilla niiden aiheuttajina ovat persulfaatteja sisältävät vaalennusaineet, parafenyleenidiamiineja sisältävät hapettavat väriaineet sekä henna, indigo ja muut luonnonväriaineet. Muutama tapaus on todettu myös liittyen herkistymiseen muotoilutuotteiden sisältämille vehnäproteiinihydrolysaateille. Muissa kauneudenhoitoalan töissä syanoakrylaatteja sisältävät ripsienpidennysliimat ja kynsimateriaalien sisältämät metakrylaatit ovat aiheuttaneet ammattiastmoja. Ammattinuhaa voivat aiheuttaa samat aineet kuin ammattiastmaa.
Ammattiastma ja -nuha ovat tärkeitä todeta varhain, sillä sairauksien ennusteeseen voidaan vaikuttaa lopettamalla altistuminen niitä aiheuttaville aineille. Valitettavasti tämä tarkoittaa usein ammatin tai alan vaihtoa. Hengitysteiden ammattitautia on epäiltävä silloin, kun hius- ja kauneudenhoitoalalla työskentelevälle kehittyy uusi astma tai hänellä esiintyy työssä pahenevia astma- tai nuhaoireita. Tällöin oireita selvitetään työterveyshuollossa.
Rasitussairaudet
Hius- ja kauneudenhoitoalalla työskentelevillä esiintyy tuki- ja liikuntaelinten oireilua, rasitusvammoja ja näihin liittyviä sairastumisia. Rasittuminen ja sairastuminen liittyvät yleensä tilanteeseen, jossa työ on suoritettu väärässä asennossa, jolloin fyysinen kuormittavuus on liiallista tai yksipuolista. Ergonomiset työvälineet ja niiden oikea käyttö ehkäisevät haitallista kuormittumista, samoin palautumista edistävät taukoliikkeet ja omaehtoinen fyysisiestä kunnosta huolehtiminen.
Rasitussairaudet ovat kiputiloja, jotka liittyvät liialliseen kuormitukseen. Tyypillisiä yläraajojen rasitussairauksia ovat jännetuppitulehdus, olkaluun sivunastan tulehdus ja rannekanavaoireyhtymä. Rasitussairaudet ovat hermojen, jänteiden ja muiden rakenteiden vaivoja, joille altistavat tyypillisesti toistuvat, yksipuoliset ja kuormittavat työliikkeet. Yläraajan rasitussairaudet ovat kyynärvarren, ranteen ja käden kiputiloja.